Jo alkusekunneista huomaa että nyt on tosi kyseessä. Maisemat ja hahmot ovat kauniita, paljon kauniimpia kuin edes mangassa alkupäässä (okei, se mangahan on aika kökköä aluksi). Alussa silmään pisti kuitenkin heti tietokoneen olemassa olo. Hahmot liikkuivat sulavasti, liiankin sulavasti ollakseen piirrettyjä ja se komeudestaan huolimatta häiritsi omaa silmääni. Onneksi sitä ei loppujen lopuksi näkynytkään enää alun jälkeen ihan niin paljoa, joten pystyin nauttimaan elokuvasta onnellisena. Nautin myös jokaisesta sekunnista Judeaun kanssa, asia jota en ole voinut aikoihin tehdä!
Olisin voinut fäpätä itselleni uuden pään kun openingissa näkyi Farnese ja Serpico <3 En vielä tule näkemään tätä parivaljakkoa aikoihin, mutta se kutkuttava odotus kun tietää että niin tulee tapahtumaan, ah! Ylipäänsä siis elokuva oli erittäin hienosti toteutettu, ja jaksoin katsoa sen innolla. Itkettää vaan kuinka kauan saa sitten taas odotella seuraavaa osaa...
Loppuun kuvaspämmiä, enimmäkseen Griffithistä koska aahrjhajnsaksnam inhoan sitä.
 |
| Charlotte on niin nättinä, mangassa ei edes tehnyt mitään vaikutusta minuun |
 |
| Whaaaat |
 |
| Cascakin on nättinä |
 |
| Ja Griffith, senkin paskiainen, miksi olet niin suloinen?! |
 |
| Jopa Guts näyttää söpöltä! |
 |
| Judeauuuu my love, missä on sun pisamat |
I rest my case.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti