sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Tiikuri ja Puputti

Niin. Siinä se sitten oli, yksi elämäni lempisarjoista, Tiger & Bunny. Jäinkö itku silmässä valittamaan kohtaloani kun se loppui? En, koska it's not over yet!

Muttajoo. Ihana sarja täynnä  ihania hahmoja. Kotetsu on ihan teh loooove. Ihanempaa isää ei voi löytää mistään. Ei  mikään ihme että Blue Rose on siitä niin kiinnostunut.


Toisaalta olin pettynyt siihen, ettei Kotetsu jäänyt pääsankareiden joukkoon tai kokonaan vetäytynyt jutusta. Kumpikin olisi käynyt miusta paremmin kuin että Kotetsu liittyi kakkosluokan sankareihin joista ei ole mihinkään. No, eihän hänestä enää ollut pääsankariksi mutta olisi sitten jäänyt kotiin, onko se nyt Kaedestakaan coolia että isä vaan tekee itsensä naurunalaiseksi tv:ssä.

Ja onneksi kaikkii loppuu niinkuin se oli alkanutkin

Olisin halunnut kirjoittaa ummet ja lammet muka tästä viimeisestä jaksosta ja sarjasta ylipäänsä, mutta en kyllä keksi oikeasti mitään. Mahtava ja huumoripitoinen sarja, suosittaisin ketä vaan kokeilemaan. Kunhan ei anna tiedottomuuden, ulkonäön tai nimen hämätä. Tämä sarja on paljon enemmän kuin voisi olettaa. Katsokaa ;_; Ja näin moi, tahdoin vain kertoa katsoneeni sarjan ja SE ON OHI NYT.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

AAAAADOA5AAAAAAA

My God YES YES YES


VIIMEIN. Kirjoitan Capseilla koska DOA. Lempimättösarjani! Rakkauteni kohde! ELÄMÄNI ;-; Tätä on odotettu vuosia ja vuosia ja vuosia... Koska en omista Lolboxia, en ole voinut omistaa enää Dead or Aliveja sitten kakkosen jälkeen. Pelannut olen toki jokaista DOAa (paitsi Extreme kakkosta). Koska RAKKAUS. RAKKAUS.

Mitä posti toi

Minullahan on taas toistaiseksi joulu joka päivä, kun posti syytää paketteja. Olen kova tilaamaan kaikkea halpaa sälää pitkin eBayta (toistaiseksi kynsijuttuja). Yleensähän nämä pienet kynsilakkapaketit mahtuvat postiluukusta, mutta tällä kertaa tuli JÄTTIPAKETTI joka piti lähteä hakemaan oikein postista asti.


Ensin olin ihan ymmälläni. Mikä ihmeen 15 dollarin "Toy Game"? Lelupeli? Ainoa mikä voisi yhtään mennä noihin hintoihin ja olla toy game voisi olla langaton ps2-ohjain jonka tilasin....


Mutta ei! Sehän olikin "vain" Disgaea nelonen, jonka ennakkotilasin jo ajat sitten. Ihana paikka vaan laittaa toki pakettiin alemman hinnan, ettei vain jäisi tulliin...


Tämä oli hieno premium edition, joka siis sisältä pelin lisäksi Fuka-figuurin (which doesn't really interest me) ja artbook-vihkosen. Vielä en ole päässyt pelaamaan peliä, kun on tuo Tekken 6 kesken jajajajajaja...

Nyt on jokainen Tiskaaja hyllyssä :3

maanantai 12. syyskuuta 2011

Refreshing Shower Scene

Tässä on teille oikeasti hyvä suihkukohtaus animesta! Tehän tiedätte tapauksen: tytöt ovat suihkussa kun poika tulee sisään "OHO VAHINKO SORIII" ja sitten vähän tytöt "IIIIK ECCHIIIII BAKABAKA" ja sitten poikaa huidotaankin jo ympäri kämppää. Ei kai tule yllätyksenä että vihaan niitä kohtauksia. En tiedä itkeäkö vai nauraa, hävettää ja ärsyttää niin paljon. Siksi tämä kohtaus olikin virkistävä. Ainoastaan Last Order järkyttyy, mutta naisia tai Accea ei vain kiinnosta. Piristävää <3

lauantai 3. syyskuuta 2011

Macross Frontier

Tylsyyteen ja blogin hiljaisuuteen yritän nyt löytää parannusta. Voisin vaikka kirjoittaa pienen pätkän jokin aika sitten maratoonaamastani sarjasta, Macross Frontierista. 


Minähän olen ihan hirveä mecha-fani (not at all) joten miksi edes aloin katsoa tätä sarjaa? Koska Luca, simppeliä. Näin vain kuvan jossain ja ajattelin "aww mikä söpö poika ja animen piirtotyyli näyttää nätiltä, wonder what that is... Aaa, Macross Frontier, no katsotaan!". En tiedä miksi suurin osa katsomistani sarjoista edustaa genreä jota *en* halua katsoa, kuten mechaa tai fanservicea. Jostain syystä vain kehitän mielenkiinnon niihin :(


Hyvin nopeasti siis katsoin tämän sarjan, muutamassa päivässä läpi. Joku ehkä vetäisi 26-jaksoisen sarjan päivässäkin, mutta minusta ei ole siihen. Jos näin nopeaa saa kuitenkin sarjan katsottua, se tarkoittaa sitä tietenkin ettei se nyt mikään hirveän huono sarja voi olla. Vai?



Kyllä, kyllä! Macross ei sisältänyt ollenkaan niin paljon mechaa kuin kuvittelin ja pelkäsin. Paljon suurempi paino oli hahmoilla ja heidän välisillä suhteillaan. Ja sehän sopii minulle! Päähahmo Alto, D. Gray-manin Kandan kadonnut kaksoisveli, vaikutti aluksi todella huonolta päähenkilövaihtoehdolta. Angstinen kaunispoika, en minä sellaista halua! Onneksi aika pian selvisi ettei Alto ole sellainen. Sen sijaan eräs toinen päähenkilöistä, Sheryl, pysyi vähemmän ihanana sarjan loppuun asti. "Minäminäminä" oli aluksi neidin motto hyvin pitkälle. Lopuksi tämä vähän hiipui, muttei enää pelastanut hahmoa. Todennäköisesti tämä on osasyynä siihen, etten tue Sherylin ja Alton pariutumista millään muotoa. Se ei tunnu aidolta hetkeäkään, Sheryl vain tyhjästä saa päähänpinttymän Altosta, Alto taas ei tunnu olevan kiinnostunut Sherylistä. Ja miksi pitäisikään, en minä ainakaan sellaisesta pitäisi... Joten Ranka, ole hyvä, saat Alton. Keep him. Omaksi lempihahmokseni täytyy mainita kyllä Michael, ihana kiusoitteleva naistenmies, joka ei kuitenkaan ole liian sellainen "minä saan kaikki naiset hitto kun oon hyvä jätkä".


 Juoni. Juoni, juoni... oliko siinä juoni? Ehkä olin vain liian kiireinen katsoessani kauniita ihmisiä ja kiinnittäessäni huomion heidän keskeisiin suhteisiinsa. Takanahan on perinteinen oliot hyökkää -juoni. Viimeinen vihollinen oli hyvin pliisu, ja taistelut nyt eivät kiinnosta minua muutenkaan koskaan. Tosin hienoksi viimeisestä taistosta teki toki laulut ja niiden yhteisremix. Tunnelmaa!



Ylipäänsä sarja oli positiivinen yllätys. Se ei yllä mihinkään huippulistalle, mutta mukava katsottava ja jäin kaipaamaan silti lisää. Hahmot olivat todella kauniita ja koko maailma värikylläinen. En anna koskaan anteeksi sarjalle jaksoa 20, mutta muuten suositan. Myös musiikkia sarjassa piisasi laulujen muodossa. Ja täytyy myöntää, hyviä ja meneviä kappaleita riittää!

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Dominion Tank Police OVA

Oi aikoja, oi tapoja. Siitä taitaa olla kolmisentoista vuotta kun videovuokraamoon ilmestyi yllättäen muutama anime VHS. Näistä eräs oli Dominion Tank Police, joka sisälsi neliosaisen sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa. Se vasta oli todella luksusta! Muita animuja joita vuokraamossa oli olivat ainakin Blue Sonnet sekä Project A-ko. 

Tankit olivat jotenkin pehmeän näköisiä. Ei sellaisia "normaaleja".
 Joskus saan mieltymyksiä katsoa retroanimuja. Ne eivät ole aina kovinkaan kauniita, eivätkä ehkä juonellisesti kuulosta "siltä mun jutulta", mutta kuitenkin kiehtovat jollain tavalla. Etenkin tällainen anime, jota olen jo pienenä nähnyt muutaman osan. Tottakai(?) minua kiinnostaa miten tällainen tarina loppuu!


Olen huono kirjoittamaan juonikuvauksia joten en edes yritä. Sen verran asiasta kuitenkin, että tarina kertoo nuoresta neiditä nimeltään Leona, joka siirtyy moottoripyörävoimista tankkipoliisiksi (ah, että rakastankin miten hienolta se suomeksi kuulostaa. Tankkipoliisi...). Isointa vihollisosaa sarjassa näyttelevät Buaku sekä kaksi androidikissasiskosta, Unipuma ja Annapuma.

 
Tankkipoliiseja? Sotilasvoimia? Maailma joskus hamassa tulevaisuudessa? Ei kuulosta ollenkaan minulle sopivalta animelta. No oliko se sitten minulle sopivaa katsottavaa? Hmh. Kyllähän se miellytti. Aluksi nousi kovinkin nostalginen fiilis. Sarja oli kiva. Katsoin yhden päivän aikana kaikki neljä jaksoa (35 minuuttia kipales) ja se on itselleni kuitenkin aika paljon. Ehkä pisimmälle sarjassa kantoi retrofiilinki. Mitään erityistä ei juonessakaan ollut, se oli ihan kiva ja ihan kiinnostava. Huumoria (se tärkeä itselleni!) löytyi jonkin verran, mutta se oli aika, noh, nähtyä jo tai latteaa. Musiikkia haluan kyllä kehua, siellä oli muutama oikein kiva musiikki \o/



Hahmoihin ei neljän jakson aikana päässyt kovin syvälle sukeltamaan. Leona on tyypillinen spunky (en saa tolle mitään hyvää suomennosta päähän, mikään ei kelpaa suomeksi) punapäätyttö, joka kyllä osaa pitää puolensa. Ei tiedä tankeista oikeastaan mitään, mutta rakennettuaan itselleen oman tankin alkaa hän rakastaa sitä kuin omaa lastaan. Ihan pidettävä hahmo. Al on ainoa nuori poliisi Leonan lisäksi, pakollinen nuori herra joka tietenkin tykästyy Leonaan. Al on puhdas, suloinen blondi. What's not to like? Lempihahmoni ehdottomasti, mutta sehän johtuu siitä että tykästyn aina animeissa niihin miespuolisiin.
Buaku on ruma olio/androidi/whatever, jonka menneisyyttä kuitenkin valotetaan mukavasti viimeisessä jaksossa. Hänelle myös annetaan inhimillisiä piirteitä, joten ei mitään vastaan. Kissasiskokset ovat myös ihan jees. Eivät ärsyttäneet kuten aluksi pelkäsin.

You don't think... You will be a couple someday?
 Joo, tällaista syväanalyysia minä teen. Seuraavaksi haluaisin lukea mangan (ei ole pitkä) sekä katsoa sitten New Dominion Tank Policen. Tarinan jatkumo kiinnostaa, ja naisena tahtoisin etenkin vähän romantiikkaa Leonan ja Alin välille. Ainahan saa toivoa, rite..?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Tiger & Bunny sekä yleisesti animupreferenssiä

Dodiih. Sainpas viimein katsastettua uusimman jakson elämäni rakkautta, Tiger & Bunnya. Jotenkin conin jälkeen aina kestää hetken palautua normielämään, jopa sellaiseen että jaksaisi animua katsoa. Tämä rakkaus menee jo 16. jaksossa, jäljellä taitaa enää olla yhdeksän jaksoa! D: Do not want, love is over, hätäilen jo nyt. Tiger & Bunny on äkkiä kivunnut kaikkien aikojen top 3 animulistalleni. En tainnut oikeastaan ehtiä kovinkaan montaa jaksoa katsoa, kun olin jo aivan rakastunut tähän sarjaan. Taitaa olla myös siitä harvinainen sarja, että päähenkilö todellakin on se sarjan paras hahmo. Kotetsu is teh love <3 Mutta pidän kyllä muistakin hahmoista. Aluksi pelkäsin alkaessani katsoa sarjaa että mitähän mechaa siitäkin saadaan, mutta heti kyllä ensimmäisessä jaksossa jo tajusi että tästä tulee jotain paljon hienompaa ja suurempaa. Seuraavassa jaksossa Kotetsu lähteepi vierailemaan kotona, en kestä odottaa! Yleensä pidänkin enemmän tuollaisista normielämäjaksoista kuin "jeejee napataan rikollisia joilla on hienoja voimia" -jaksoista.

Hurrr on se niin herttainen kun se on iloinen
 
Animuissa lempigenrejäni ovat slice of life sekä komedia. Olen itse erittäin huumoria rakastava immeinen, enkä varmaan ikinä sijoittaisi suosikkilistalleni täysin totista animea. En väitä etteikö se voisi olla hyvä mutta... viihdyttääksen tarpeeksi, haluan myös nauraa sarjaa katsoessani. Turhan yliluonnollisetkaan asiat eivät itseeni iske, joten slice of life on teh love. Tämän vuoksi elämäni suosikkisarja joka tuskin koskaan tulee syrjäytymään on Honey & Clover. Tässä sarjassa on kaikki mitä elämältä voi toivoa. Jostain kumman syystä manga on vielä itselläni kesken, samoin live action (siis se tv-sarja, leffan katsoin ja siitä en pitänyt!). Honey & Clover on hauska sarja, mutta samalla erittäin uskottava. Toki siinä välillä tehdään uskomattomia tekoja (moi Morita) mutta hahmot ovat silti yleisesti ottaen realistisia kaikkine tunteineen sekä elämineen. Se on romanttista ja sisältää kutkuttavaa rakkausdraamaa, hyvällä tavalla. Hahmojen tunteet ovat niin aitoja, aidompia kuin missään muussa sarjassa ja eläytyminen on itsellä sitä luokkaa. Mukana saa itkeä ja nauraa.

Sleepin' beauty

Yksi toinen lempisarjoistani, josta itselläni on myös manga kesken, on Lovely Complex. Tämä täyttää myös kriteerit slice of life sekä komedia. Sarja on vain tyypillisempää koulukomediaromanssia, todella mahtava sarja muttei yhtä uniikki kuin H&C. En kuitenkaan sijoita LoveComia lempilistalleni kuin ehkä neljänneksi. Toisen sijan nimittäin nappaa Kuragehime. Tämä sarja sisältää runsaasti komediaa, iki-ihanan girly boyn Kuranosuken sekä suht' realistisia hahmoja. Kukaan ei siis esimerkiksi lentele taivaalla ja ammu lasereita silmistään. 

Oh the drama

 Joo sainpahan hienosti vähän päivitettyä blogia jollain uudella asialla ;D Meinasin ensin että kirjoitan tuosta T&B:n uusimmasta jaksosta oikein jotain mutta no emmäääää sittenkäääää. Halusin vain kertoa katsoneeni uusimman jakson. Tänks. Seuraavana vuorossa Beelzebubia sekä Baka to Testia, kun vaan jaksan katsoa. Aijoo Gosick olis kans nyt pahasti itsellä kesken D: